Vuonna 1979 Guje Källberg oli innokas 2. 

Opintojeni lisäksi sain tilauksen rakentaa Partekille IT-pohjaisen laboratoriojärjestelmän Pargasiin, nyt Nordkalkiin. Silloin minusta tuli yksityisyrittäjä, jolla oli oma verokirja F:ma Guy Källbergissä.

Sihteerit olivat menneet lakkoon, joten laboratorion johtaja pohti, voisiko laboratoriotuloksia tulostaa tietokoneella. Ilman sihteeriä.

”Voitko ohjelmoida sellaisen järjestelmän?”
kysyi laboratorion johtajalta vuonna 1979.

”Kaipa minä voin.”  Halusin harjoitteluun.

”No niin, mennään! Milloin olet valmis?” johtaja kysyi.

Sanoin: ”40 vuoden päästä.”

En minä niin sanonut. Olisin kuitenkin voinut sanoa niin, koska järjestelmää rakennetaan vielä tänään, vuonna 2020..

Näin kävi, kun minitietokoneet valloittivat markkinoita. Sitten oli Cobol, Fortran, reikäkortit ja magneettinauha. Isoja kylmiä tietokone halleja. Oli silloin kun digitalisointi alkoi. Kauan ennen kuin Windows oli edes tarkoitettu.

Kaikki on poissa yhtä asiaa lukuun ottamatta.

Sekä isot tietokoneet että reikäkortit ovat jo kauan olleet poissa. Ei ole Honeywell 66:ta, DEC:tä eikä Univacia. Jopa IT-kuplan onnenonkijat ovat tulleet ja menneet.

Mutta laboratoriojärjestelmäni, joka syntyi vuonna 1979 Partekissa, on edelleen   Idon saniteettiposliinitehtaalla Raaseporissa, nyt Geberitissä.

Kestävät IT-ratkaisut

Oma laboratoriotietojen hallintajärjestelmä LIMS toimii tällä hetkellä nykyaikaisessa hyper-V-virtuaaliympäristössä SQLServer 2012:ssa. Järjestelmä päivitetään pian uusimpiin Windows-versioihin.

Minun maailmassani ei siis määritä asiakasmäärä, vaan yksittäisen asiakkaan tarpeet määrittävät, kuinka kauan IT-järjestelmän pitäisi toimia. Joskus järjestelmät putoavat pois. Joskus he elävät.

Kaksi työtä erottuvat

Kaikista töistäni erottuu pääasiassa kaksi työtä, ¹) Edellä mainittu LIMS-järjestelmä 40 vuoden   ajan ja ²) teknoksen 31 vuotta käyttämä maalinlouhintaohjelma WinTm vuoteen 2020 asti.

WinTm-ohjelma sisälsi tietokannan sadoista tuhansista väriresepteistä ja tuhansista murtajista ympäri maailmaa.

Vuosien varrella näitä ohjelmia on käytetty useita kertoja uusien käyttöjärjestelmien ja tietokoneiden työstämiseksi.

Erityistä kiinnostusta harvaan asutuilla alueilla

Minua kiinnostaa erityisesti haja-asutusalueiden kehittäminen. Minä asun siellä!

Jo vuonna 1998 ymmärsin, että valokuitukaapelit ovat edellytys sähköisen yhteiskunnan toiminnalle myös maaseudulla.

Edes tulevaisuuden nopea 5G muutaman sadan metrin toimintaväisyyksillä ei korvaa optisia kuitukaapeleita, koska 5G edellyttää mastojen liittämistä kuituverkkoon. Sekä kylissä että kaupungeissa.

Kuitu verkot

Olen ollut yksi Suomen harrastajista haja-asutusalueiden kuituverkkojen takana.

Vuonna 2013 perustin yhdessä teleoperaattori Optowestin, joka aloitti kuituverkon Tenalassa ja Bromarvissa 250 kotitaloudelle. Vastasin teknisestä suunnittelusta ja toimin edelleen teknisenä neuvonantajana. Joskus tulee yksi kysymys, mutta yleensä se on rauhallinen. Verkko vain toimii.

Pienen datakeskuksen rakentaminen Bromarviin

Minusta on mielenkiintoista ja haastavaa olla mukana tietoyhteiskunnan rakentamisessa 40 työvuoden ajan.

Juuri nyt rakennan pientä datakeskusta Bromarvissa. Mutta sen on oltava erilainen tarina, koska nyt asiakas soittaa…